Tältä soluhuone näytti ekana päivänä. Keltainen yleisväri ja koko huoneen levyinen ikkuna länteen luovat mukavan aurinkoisen fiilksen. Sopivasti vielä punaista mukana, niin huonehan on kuin luotu mulle! ;)
Ikkunasta avautuu perusnäkymät: matalia rivitaloja ja valtavia kerrostaloja. Voi tätä lähiön tunnelmaa!
Marcushofin jokaisessa viidessä kerroksessa on oma yhteiskeittiö. Tilaa piisaa, mutta ei ihan kaikkia mukavuuksia, joihin olen tottunut, kuten uunia... Eli ei pizzaa, lasagnea, kakkuja, piirakoita eikä muitakaan uuniherkkuja pitkään aikaan.
Vaikka parikymmentä henkeä jakaa keittiön, ei siellä silti ole yleensä tungosta. Eri kansoilla tuntuu olevan niin eri ruokailuajat, että keittovuorot jakautuvat mukavasti koko illalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti